Hankekuulumisia: Sosiaalityön tutkinto-opiskelijoiden näyttöön perustuvan toiminnan oppiminen
Näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) koulutuksen kehittäminen ja tutkiminen on nostettu esille viimeaikaisissa kirjallisuuskatsauksissa. NPT:a on kannustettu integroimaan etenkin osaksi sosiaalityön käytännönopetusta. (Spensberger ym. 2019; Lwin & Brady 2024.) Yhtenä NÄPSÄ-hankkeen tavoitteista onkin ollut vahvistaa sosiaalityön tutkinto-opiskelijoiden NPT:n opetusta. Hankkeen aikana NPT:a on opetettu Itä-Suomen yliopistossa kahdella sosiaalityön tutkinto-opiskelijoille suunnatulla opintojaksolla. Opetuksessa on painotettu NPT:n viitekehystä kokonaisuutena, johon kuuluvat asiakkaan arvot ja näkemykset, ammattilaisen asiantuntemus, kontekstin ominaispiirteet sekä paras mahdollinen saatavilla oleva tutkimustieto (Soydan & Palinkas 2014).
Teoriapainotteisella opintojaksolla NPT:n osa-alueita ja prosessia esiteltiin osana sosiaalityön asiakastyötä. Opintojakson yhtenä tavoitteena oli, että opiskelijat osaavat soveltaa NPT:a osana asiakastyötä. Käytännön sosiaalityöhön suunnatulla opintojaksolla opiskelijat toimivat kuuden viikon ajan erilaisissa toimintaympäristöissä, joissa he harjoittelivat sosiaalityön asiakastyötä, vuorovaikutusta ja dokumentointia sekä NPT:n soveltamista sosiaalityössä. Käytännönjakson jälkeen opiskelijat tekivät kirjallisen raportin, jossa he kuvailivat jakson aikana tunnistamaansa asiakastyön ilmiötä NPT:n prosessin (Sackett ym. 2000) näkökulmasta huomioiden NPT:n laajan kokonaisuuden (Soydan & Palinkas 2014). Yhtenä käytännönjakson tavoitteista oli, että opiskelijat osaavat yhdistää tutkimustietoa käytännön toimintaan.
Opiskelijoiden NPT:n osaamisen vahvistumista arvioidaan NÄPSÄ-hankkeessa niin määrällisin kuin laadullisin menetelmin. Määrällinen tutkimusaineisto koostuu lähtötilanne- ja seurantakyselyistä, joissa käytettiin NÄPSÄ-hankkeessa suomennettua Evidence-Based Practice Process Assessment -mittarin lyhyttä versioita (EBPPAS-Short, Parrish & Rubin 2011). Opiskelijoille mittarista hyödynnettiin kahta ensimmäistä osiota, joihin sisältyy yhteensä 24 Likert-asteikollista väittämää liittyen NPT:n prosessin tuntemiseen ja NPT:n asenteisiin. Mittarin lisäksi määrällisin menetelmin kartoitettiin motivaatiota NPT:n oppimiseen, NPT:n oppimista käytännönjakson aikana, NPT:n oppimista käytännönjakson raportin avulla (mukaillen Wong 2017) sekä NPT:an sitoutumista ja motivoitumista (mukaillen Teater & Chonody 2018).
Laadullisena tutkimusaineistona toimivat opiskelijoiden käytännönjakson jälkeen laatimat reflektoivat raportit. Raportteihin sisältyy NPT:n osuus, jossa opiskelijat kuvailevat käytännönjakson aikana tunnistamaansa asiakastyöhön liittyvää ilmiötä, etsivät siihen soveltuvaa parasta mahdollista saatavilla olevaa tutkimusnäyttöä, arvioivat löytämänsä tutkimusnäytön soveltuvuutta ilmiöön, pohtivat omien havaintojensa pohjalta asiakkaan mahdollisia näkemyksiä ilmiöstä, esittelevät ohjaavan sosiaalityöntekijän näkemyksiä ilmiöstä sekä tarkastelevat NPT:n merkitystä sosiaalityössä laajemmin. Alustavien havaintojen perusteella opiskelijoiden raporteissa korostuu NPT:n osa-alueiden hahmottaminen sekä tiedonrakennus, jossa yhdistellään niin NPT:n osa-alueita kuin asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja muiden ammattilaisten tietoa. Lisäksi raporteissa kuvaillaan NPT:n ja tutkimustiedon soveltamista sosiaalityön käytäntöön sekä erilaisia rakenteellisia ja kulttuurisia jännitteitä liittyen NPT:an ja tutkimustietoon sosiaalityössä. Havainnot voivat viitata sellaisten tietojen, taitojen ja asenteiden kehittymiseen, joista muodostuu NPT:n näkökulmasta merkittävää osaamista.
Aiempien tutkimusten ja NÄPSÄ-hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella NPT:n oppiminen soveltuu hyvin osaksi sosiaalityön käytännönjaksoa. Tutkimuksissa on kuitenkin tuotu esille, että sosiaalityön opiskelijat tarvitsevat tukea NPT:n oppimiseen sekä oppilaitokselta että käytännönjakson organisaatiolta. Myös työelämässä toimivien sosiaalityöntekijöiden NPT:n osaamisen on oltava riittävää, jotta he voivat ohjata opiskelijoita NPT:n hyödyntämiseen osana asiakastyötä. (Matthieu ym. 2016; Salcido 2008; van der Zwet et al., 2017; Wiechelt & Ting 2012.)
Tutkinto-opiskelijoiden NPT:n opetuksen kehittämisen lisäksi NÄPSÄ-hankkeessa on toteutettu täydennyskoulutuspilotti, jonka tarkoituksena on vahvistaa sosiaalityöntekijöiden NPT:n osaamista. Pilotissa kouluttajina toimineet Essi Rovamo, Katariina Similä ja Minna Veistilä ovat kuvailleet NPT:n täydennyskoulutuspilottia aiemmin julkaistussa hankekuulumisia-tekstissään. NPT:n oppimista tulee vahvistaa systemaattisesti sosiaalityön tutkinto-opetuksessa ja työelämän täydennyskoulutuksessa myös NÄPSÄ-hankkeen jälkeen.
Kirjoittaja
Anna Miettinen
Projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto
Taru Kekoni
Hankkeen johtaja, yliopistonlehtori, dosentti
Itä-Suomen yliopisto
Lähteet
Lwin, K., & Brady, E. (2024). Unpacking evidence-based practice in social work education: A scoping review. Social Work Education, 43(7), 1939–1966. https://doi.org/10.1080/02615479.2023.2229847
Matthieu, M. M., Carter, L., Casner, R. W., & Edmond, T. E. (2016). Training Outcomes of Field Instructors in the Evidence-Based Practice Process Model. Journal of Teaching in Social Work, 36(5), 477–489. https://doi.org/10.1080/08841233.2016.1242524
Parrish, D. E., & Rubin, A. (2011). Validation of the Evidence-Based Practice Process Assessment Scale-Short Version. Research on Social Work Practice, 21(2), 200–211. https://doi.org/10.1177/1049731510389193
Sackett, D., Straus, S., Richardson, W., Rosenberg, W., & Haynes, R. (2000). Evidence-based medicine: How to practice and teach EBM (2nd ed.). New York: Churchill Livingstone
Salcido, R. M. (2008). Incorporating Evidence-Based Practice into the Macro Practice Curriculum. Journal of Evidence-Based Social Work, 5(3–4), 623–645. https://doi.org/10.1080/15433710802084359
Soydan, H. & Palinkas L. (2014) Evidence-based practice in social work. Development of a new professional culture. Abingdon: Routledge.
Spensberger, F., Kollar, I., Gambrill, E., Ghanem, C., & Pankofer, S. (2020). How to Teach Evidence-Based Practice in Social Work: A Systematic Review. Research on Social Work Practice, 30(1), 19–39. https://doi.org/10.1177/1049731519852150
Teater, B., & Chonody, J. M. (2018). Identifying as an evidence-based social worker: the influence of attitudes, access, confidence, and education, Social Work Education, 37(4), 442-457. https://doi.org/10.1080/02615479.2017.1421161
van der Zwet, R. J. M., Weling, J., Beneken genaamd Kolmer, D. M., & Schalk, R. (2017). Exploring MSW students’ and social workers’ orientation toward the evidence-based practice process. Social Work Education, 36(1), 75–87. https://doi.org/10.1080/02615479.2016.1266321
Wiechelt, S. A., & Ting, L. (2012). Field Instructors’ Perceptions of Evidence-Based Practice in BSW Field Placement Sites. Journal of Social Work Education, 48(3), 577–593. https://doi.org/10.5175/JSWE.2012.201000110
Wong, R. (2017). Evaluating a Teaching Module on Ethically Responsible Evidence-Based Practice Decision Making in an Advanced Micro Practice Course. Journal of Social Work Education, 53(2), 240–259. https://doi.org/10.1080/10437797.2016.1260505