Hankekuulumisia: Yhdessä paremmin – Ajatuksia Sosiaalityön tutkimuksen päiviltä

Sosiaalityön tutkimuksen päivät järjestettiin helmikuun puolivälissä raikkaassa pakkassäässä Kuopion kampuksella Itä-Suomen yliopistossa. Savilahteen oli kokoontunut yli 400 osallistujaa niin sosiaalityöstä kuin muiltakin aloilta. Päivien teemana oli tänä vuonna Yhdessä paremmin, jonka tavoitteena oli tuoda esille yhteistyön merkitys niin asiakastyössä, työyhteisöissä, eri sektoreiden välillä kuin sote-palveluiden integraatiossa. Teemaa tarkasteltiin tutkimuspäivien pääpuheenvuoroissa kanssatutkijuuden, dialogisuuden, monitieteisen opetuksen ja oppimisen sekä sosiaali- ja terveysalan yhteistyön kehittämisen näkökulmista.

Tutkimuspäivillä toteutettiin useita mielenkiintoisia työryhmiä, joissa sosiaalityön ilmiöitä tarkasteltiin konferenssin teemaan linkittyen. NÄPSÄ-hanke järjesti tutkimuspäivillä työryhmän yhteistyössä Helsingin ja Tampereen yliopiston toimijoiden kanssa aiheella ”Interventioiden kehittäminen, arviointi ja näyttöön perustuva toiminta sosiaalityössä”.  Työryhmän tarkoituksena oli tuoda yhteiseen keskusteluun näyttöä, implementointia, adaptointia, vaikuttavuutta sekä interventioiden vaikutusmekanismeja ja ydinelementtejä koskevia aiheita sekä interventioiden tutkimusperustaiseen kehittämiseen ja näyttöön perustuvaan toimintaan (NPT) liittyviä aiheita. Työryhmä herätti ilahduttavan paljon kiinnostusta ja kävimme runsaasti inspiroivia keskusteluja esitysten lomassa.

NÄPSÄ-hankkeen toimijoita oli mukana puheenvuorossa, jossa aiheena oli ”Suositusten implementointi implementaatiotutkimuksen osa-alueena – esimerkkinä LÄSNÄ-hanke”. Kuten NÄPSÄ-hanke, myös LÄSNÄ-hanke kiinnittyy NPT:n edistämiseen sosiaalityössä. Pidimme työryhmässä puheenvuoron myös NÄPSÄ-hankkeen toteuttamasta kirjallisuuskatsauksesta (Rovamo ym. julkaisematon), jossa tarkastelimme näyttöön perustuvaa toimintaa sosiaalityön koulutuksessa. Ajatuksia kirjallisuuskatsauksen tekoprosessista voi lukea Essi Rovamon blogikirjoituksesta.

NPT:n koulutuksesta keskusteleminen ja tutkimuspäivien teemassa korostuva monialainen yhteistyö herätti pohtimaan, miten NPT:n koulutusta ja monialaista yhteistyötä eri alojen välillä voisi vahvistaa. Kuten NÄPSÄ-hankkeen johtaja Taru Kekoni ja yleislääketieteen kliininen opettaja Henna Saari Sosiaalityön tutkimuspäivien pääpuheenvuorossaan (13.2.2026) toivat esille, eri ammatti- ja tieteenalojen monialaisen yhteistyön tarkoituksena on rakentaa yhteistä tietoa asiakkaiden parhaaksi. Usein sosiaalityössä käsiteltävien haasteiden ratkaiseminen vaatiikin eri tieteenalojen tuottamaa tietoa, mikä tuotiin esille myös NÄPSÄ-hankkeessa toteutetuissa lastensuojelun ja perhesosiaalityön johtavien sosiaalityöntekijöiden haastatteluissa. Haastatteluista voi lukea lisää Katariina Similän ja Minna Veistilän blogikirjoituksesta. Voisiko NPT:n hyödyntäminen monialaisessa yhteistyössä vahvistaa entisestään yhteisen tiedon muodostamista ja laadukkaampien palveluiden tarjoamista asiakkaille?

Monialainen näyttöön perustuva toiminta ”interprofessional EBP” on määritelty seuraavasti: “a dynamic team process that blends the patient’s preferences and values, the expertise of practitioners from multiple disciplines, and multidisciplinary evidence to implement practice changes that challenge current disciplinary paradigms and biases to create an integrated approach to patient care, health care delivery, or population health “(Moyers & Finch-Guthrie 2016, Introduction). Verrattuna NPT:n määritelmiin, joita Maria Tapola-Haapala esitteli blogikirjoituksessaan, monialaisessa näyttöön perustuvassa toiminnassa keskeistä on monialaisuuden merkityksen korostaminen, kuten eri alojen ammattilaisten asiantuntijuuden ja kokemuksen sekä monitieteisen näytön yhdistäminen eri tieteenaloilta.

Monialaisen NPT:n on esitetty vakiintuvan osaksi ammatillista toimintaa. Asiakkaiden haastavia tilanteita voidaan käsitellä tehokkaammin monialaisen NPT:n keinoin, jolloin erilaiset näkemykset huomioidaan kokonaisvaltaisemmin. Monialainen NPT ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä NPT:n koulutus vaihtelee eri tieteenaloilla ja tieteenalat soveltavat NPT:a työssään eri tavoin. Monialaisen NPT:n edellytyksenä on, että eri alat ymmärtävät monialaisen yhteistyön ja NPT:n periaatteet samalla tavalla. (Moyers & Finch-Guthrie 2016.)

Kuten NPT:n koulutusta (Rovamo ym. julkaisematon) ja monialaista yhteistyötä tutkiessa (Kekoni & Saari 13.2.2026) on havaittu, molemmat edellyttävät erityistä osaamista. Pohdinkin, voisiko NPT:n ja eri alojen yhteistyön vahvistaminen alkaa jo opintojen aikana. NPT:a on opetettu monialaisilla opintojaksoilla (ks. esim. Gresham – Anderson ym. 2020), jolloin NPT:n osaaminen ja monialainen osaaminen ovat voineet kehittyä rinnakkain (ks. esim. Ohtake ym. 2018). NPT:n koulutukseen liittyvässä kirjallisuuskatsauksessa havaitsimme, että käytännönläheiset menetelmät, kuten ”hands-on learning”, case- ja vertaisoppiminen sekä dialoginen oppiminen, painottuvat NPT:n oppimisessa (Rovamo ym. julkaisematon). Vastaavasti myös monialaista yhteistyötä on suositeltu harjoiteltavaksi käytännön ympäristöissä, jotka mahdollistavat vuorovaikutteisen oppimisen yhdessä muiden alojen kanssa (Kekoni & Saari 13.2.2026). Olisiko NPT:n oppiminen mahdollista tuoda osaksi monialaista käytännönopetusta esimerkiksi sote-palveluiden ja korkeakoulujen yhteistyönä (ks. esim. Moyers & Finch-Guthrie 2016)? Tämä edellyttäisi ymmärrystä NPT:sta ja monialaista osaamista niin käytännönopetuksessa toimivilta ohjaajilta kuin muilta opetuksen toteutukseen osallistuvilta.

Taru Kekoni ja Henna Saari vertasivat Sosiaalityön tutkimuksen päivien pääpuheenvuorossaan monialaista yhteistyötä jazzbändin soittoon, jossa toisten kuunteleminen, osaamisen yhdistäminen ja yhteisen harmonian löytäminen on tärkeää. Ehkä NPT:n hyödyntäminen voisi tuoda musiikkiin oman erityisen sävelensä.

Kirjoittaja

Anna Miettinen

Projektitutkija

Itä-Suomen yliopisto

Lähteet

Gresham – Anderson, J., Williamson, K., & Ayinagadda, S. (2020) An Interprofessional Approach to Teaching Evidence-based Practice. The Internet Journal of Allied Health Sciences and Practice. https://doi.org/10.46743/1540-580X/2020.1843

Kekoni, T., & Saari, H. (2026) Monitieteinen opetus ja oppiminen sosiaali- ja terveysalalla. Pääpuheenvuoro Sosiaalityön tutkimuksen päivillä 13.2.2026.

Moyers, P. A., & Finch-Guthrie, P. L. (2016) Interprofessional Evidence-Based Practice: A Workbook for Health Professionals (1st ed.). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003524632

Ohtake, P. J., Lyons, A., Glogowski, M., Stellrecht, E., Aronoff, N., Grabowski, J., & Zafron, M. L. (2018) Using an interprofessional flipped classroom educational strategy for developing evidence-based practice knowledge and skills. Journal of Interprofessional Education & Practice 11, 7–11. https://doi.org/10.1016/j.xjep.2017.12.010

Rovamo, E., Miettinen, A., Jylhä, V., Similä, K., Tapola-Haapala, M., Kekoni, T., & Ristolainen, H. (Julkaisematon) Promoting Evidence-Based Practice through Social Work Education: A Scoping Review.