Hankekuulumisia: ajatuksia kirjallisuuskatsauksien lomasta
Kirjoittaja
Essi Rovamo
Projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto
Mitä yhteistä on gepardien hyvinvoinnilla, afrikkalaisen monnituotannon arvioinnilla ja kreikkalaisen koulutusjärjestelmän heikkouksilla? Kaikkiin näihin aihepiireihin olemme törmänneet kirjallisuuskatsaustemme aineistoa seuloessa.
Olemme käynnistäneet NÄPSÄ-tutkimushankkeemme kahdella kartoittavalla kirjallisuuskatsauksella näyttöön perustuvan toiminnan nykytilasta. Ensimmäisessä katsauksessa kartoitamme, millaisia asenteita, näkökulmia ja kokemuksia sosiaalityöntekijöillä ja heidän lähiesihenkilöillään on näyttöön perustuvasta toiminnasta. Toisessa katsauksessa selvitämme, miten näyttöön perustuvaa toimintaa on opetettu sosiaalityön käytännössä ja yliopistokoulutuksessa. Näiden kirjallisuuskatsausten avulla haluamme luoda vankan tietopohjan hankkeemme muille osioille: parhaaseen näyttöön perustuvan yliopisto-opetuksen suunnitteluun ja täydennyskoulutuspilotin toteuttamiseen lapsiperhepalveluiden sosiaalityöntekijöille.
Koska hyvin valmisteltu on puoliksi tehty, käytimme hankkeemme kaksi ensimmäistä kuukautta kirjallisuuskatsausten protokollien – eli tutkimussuunnitelmien – tekoon. Olemme noudattaneet Joanne Briggs -instituutin menetelmällisiä ohjeita kirjallisuuskatsausten teosta. Tarkasta suunnittelusta oli hyötyä, sillä luomalla yhteistä ymmärrystä pystyimme kiertämään monia tulevaisuuden haastekohtia ennakolta. Voit käydä lukemassa protokollamme Open Science Frameworkista.
Maaliskuun alussa pääsimme viimein pitkään odottamaamme vaiheeseen: otsikoiden ja abstraktien läpilukuun. Sosiaalityöntekijöiden asenteita käsittelevässä katsauksessa läpikäytäviä artikkeleita oli noin 6500, koulutusta käsittelevässä katsauksessa noin3100.
Näiden tuhansien abstraktien aikana olemme törmänneet mitä erikoisimpiin aiheisiin, kuten kirjoituksemme alku osoittaa. Kirjallisuuskatsaukset voivat siis opettaa uutta aiheista, joita et edes tiennyt kaipaavasi.
Artikkeleita läpikäydessämme olemme saaneet myös tuntumaa sosiaalityön näyttöön perustuvan toiminnan kansainväliseen tilanteeseen. Olemme saaneet lukea kollegoidemme näkemyksiä mm. Kiinan autoritaarisesta yhteiskunnasta, jossa näyttöön perustuva toiminta yhdistetään negatiivisesti vallan tematiikkaan, Norjan sosiaalityöntekijöiden näkemyksistä näyttöön perustuvan toiminnan juurruttamisesta sekä amerikkalaisten akateemikkojen ja yliopistojen valtahierarkioiden historiallisista yhteyksistä orjakauppaan.
Artikkeleihin tutustuessamme olemme tunnistaneet jo joitain tekijöitä, jotka ovat mahdollistaneet näyttöön perustuvan toiminnan läpilyömisen tietyissä kansainvälisissä konteksteissa. Esimerkiksi Ruotsissa toiminta vaikuttaa olevan jo hyvin pitkällä naapureihinsa Suomeen ja Norjaan verrattuna. Ruotsalaisten valttikortteina lienee ollut poliittisen tahtotilan vahvistaminen ja päättäjien mukaanotto, kansallisten toimintasuositusten päivittäminen sekä pysyvien organisatoristen rakenteiden luominen sosiaalihuollon näyttöön perustuvalle toiminnalle. Kenties näitä voisi pitää hyvinä lähtökohtina myös suomalaisen näyttöön perustuvan toiminnan vahvistamiselle.
Huolimatta suuresta artikkelimäärästä vaihtelevine konteksteineen, olemme saaneet kuukauden aikana kaikki abstraktit läpikäytyä. Tähän on ehdottomasti auttanut käyttämämme kirjallisuuskatsausten laadintaa varten tehty järjestelmä Covidence. Covidencen selkeän ulkoasun vuoksi suurten tekstimassojen läpikäynti on ollut jouhevaa. Ohjelma samalla ”pelillistää” katsauksen teon, mikä kannustaa kahlaamaan abstrakteja läpi ”vielä muutaman minuutin verran”. Suosittelemme siis muitakin kirjallisuuskatsausten tekijöitä sopivan ohjelmiston hyödyntämiseen.
Seuraavana meillä ovat edessä kokotekstien lukeminen, karsinta ja aineiston analysointivaihe. Työtä siis vielä riittää ennen tulostemme julkaisua. Tästä huolimatta voimme luvata, että tulokset tulevat olemaan erittäin mielenkiintoisia.