Hankekuulumisia: Mittaaminen, opetus ja koulutuspilotti

NÄPSÄ-hankkeessa tutkimme sekä sosiaalityön tutkinto-opiskelijoille suunnattua näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) opetusta että sosiaalityöntekijöille suunnattua pilottikoulutusta. Hankkeen koulutukseen ja oppimiseen liittyvät tutkimusosiot ovat edenneet vauhdikkaasti ensimmäisen vuoden aikana. Tässä kirjoituksessa kerron kolmesta hanketyön kokonaisuudesta, joiden parissa olemme työskennelleet vuoden aikana: mittarin valinta ja kääntäminen, tutkinto-opiskelijoiden opetus sekä koulutuspilotti. Tutkimushankkeessa keskeinen tarkastelukohde on näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvä osaaminen, minkä vuoksi tutkimuksen suunnittelu lähti liikkeelle siitä, miten sitä voidaan mitata.

Mittarin valinta ja kääntäminen

Koska näyttöön perustuva toiminta sosiaalityössä on Suomessa vasta kehittyvä osa-alue, ei siihen ole ollut suomenkielistä mittaria. Selvitystyön kautta havaitsimme, että hoitotieteissä on käännetty NPT:n mittareita suomen kielelle, mutta ne eivät olleet sosiaalityöhön soveltuvia joko alkuperäiseltä sisällöltään tai mittarin käännöstyön myötä muuttuneiden painotuksien vuoksi. Hankkeen alussa käynnistettyjen kirjallisuuskatsauksien pohjalta saimme käsityksen, millaisia mittareita kansainvälisesti on kehitetty NPT:n mittaamisen. Mittareissa painottuvat osaamisen lisäksi asenneväittämät, koska näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvät asenteet on todettu keskeiseksi haasteeksi ja jopa estäväksi tekijäksi toiminnan toteuttamiselle.

Tutkimusryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta valintamme oli lyhyt versio Evidence-Based Practice Process Assessment Scale (EBPPAS) -mittarista, jonka neljä osiota mittaavat osaamista, asenteita, mahdollisuuksia sekä käytännön toimintaa (Parrish & Rubin 2011). Monivaiheisessa mittarin käännösprosessissa seurasimme niin sanottua FACIT-menetelmää, johon kuului mittarin testaus kohdejoukolla, eli tässä tapauksessa sosiaalityön opiskelijoilla ja sosiaalityöntekijöillä. Käännettyä mittaria käytämme sekä tutkinto-opetukseen että täydennyskoulutuspilottiin liittyvissä tutkimuksissa.

Tutkinto-opiskelijoiden opetus

Sosiaalityön tutkinto-opiskelijoiden näyttöön perustuvan toiminnan oppimisen tutkimus keskittyy kahteen aineopintojen opintojaksoon: Suunnitelmallinen ja vaikuttava asiakastyön prosessi sekä Sosiaalityön käytäntö 2. Opintojaksojen sisältöinä on jo aiemmin ollut näyttöön perustuva toiminta, mutta tutkimushankkeessa NPT:n opetusta vahvistettiin muun muassa käytännön jaksoon liittyvän oppimistehtävän täsmentämisellä.

Opetuksen arviointiin laadittiin määrällinen kysely (sisältäen kaksi ensimmäistä osiota EBPPAS-mittarista). Lisäksi aineistona käytetään käytännön harjoittelujakson oppimisraportteja. Käytäntöjaksolle syksyllä -25 mukaan ilmoittautuneita opiskelijoita on informoitu tutkimuksesta ja pyydetty osallistumaan tutkimukseen täyttämällä ensimmäinen kyselylomake. Myöhemmin, opintojaksojen suorittamisen jälkeen, osallistujat täyttävät vielä toisen kyselylomakkeen, jonka tarkoituksena on saada tietoa näyttöön perustuvan toiminnan oppimisesta.

Pilottikoulutus

Lapsi- ja perhepalveluissa työskenteleville sosiaalityöntekijöille tarkoitetun täydennyskoulutuspilotin tarkempi suunnittelu käynnistyi keväällä. Järjestimme suunnittelun tueksi kaksi työpajaa. Kesäkuun työpajassa edistimme koulutuksen suunnittelua hankkeen tutkimusryhmän kesken ja elokuun työpajaan osallistui lisäksi kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää hyvinvointialueilta. Koulutuksen suunnittelussa olemme hyödyntäneet myös kirjallisuuskatsauksista sekä johtavien sosiaalityöntekijöiden haastatteluista saatua tietoa. Koulutuksen sisällöt ja koulutusmenetelmät perustuvat siis sekä tutkittuun tietoon että asiantuntijoiden pedagogisiin ja käytännöllisiin näkemyksiin.

Koulutuksen tavoitteena on lisätä sosiaalityöntekijöiden ymmärrystä näyttöön perustuvasta toiminnasta ja tutkimustiedosta, sekä vahvistaa heidän osaamistaan parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon soveltamisessa käytännön työhön. Koulutuspilotti toteutetaan tammi-maaliskuussa 2026 ja siihen osallistuu noin 40 lapsi- ja perhepalveluiden sosiaalityöntekijää. Aineistonkeruun suunnittelu on siinä vaiheessa, että alkukyselyä laaditaan parhaillaan ja ryhmähaastattelujen teemojen suunnittelu on aloitettu. Koulutukseen osallistuneilta kerätään myös kaksi seurantakyselyä.

Tutkimushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja paljon on tehty työtä ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Olemme monessa suhteessa uuden äärellä, mikä tuo innostusta ja pientä jännitettäkin työskentelyyn. Työ jatkuu kohti opetuksen, koulutuksen ja niihin liittyvien tutkimusosuuksien toteutusta.

Lähteet:

Parrish Danielle & Rubin Allen (2011) Validation of the Evidence-Based Practice Process Assessment Scale – Short version. Research on Social Work Practice 21(2), 200–211. doi: 10.1177/1049731510389193

Kirjoittaja

Hanna Ristolainen

Yliopistonlehtori

Itä-Suomen yliopisto